Enä-Sepän historiallinen ympäristö

Enä-Sepän historiallinen ympäristö
Enä-Sepän historiasta lyhyesti.
  • Varhaisimmat maininnat Enä-Sepästä löytyvät jo 1500-luvulta, jolloin karttaan oli merkitty Sepän tila. 
  • Päärakennus on palvellut kruununpuustellina ja sotilasvirkamiestalona.
  • 1600-luvulla löytyy merkintä verotusperusteesta ikkunoiden lukumäärästä: Enä-Sepässä 7 ikkunaa.   
  • 1700-luvulla Enä-Sepässä asui Vihdin ainoita aatelisia, Korpraali Burghausen.   
  • 1800-luvulla Enä-Sepässä asui von Rehausenien suku (isä rakennutti ja poika toimi kenraalina).   
  • Kenraali von Rehausen oli Mannerheimin lähimpiä upseereita ja ystäviä. Kenraali mukana 1918 Marskin Vaasan-päämajassa, perustamassa puolustusvoimia, valmistelemassa päiväkäskyjä.   
  • 1800-luvulla tallirenki Henrikson asui Punaisessa talossa.   
  • Kansalaissodan aikaan Enä-Seppä oli punaisten hallussa.
  • 1935 agronomi Stålström osti Enä-Sepän kesähuvilakseen. Stålström asui Helsingissä Pohjoisranta 4 A 8:ssa, joka oli nykyisen omistajan OPKOn edellisen toimiston sijainti!    
  • Kappeli toimi 1700-luvulla mankelihuoneena, joka oli Stålströmin lesken Etta –fammun rukouskammio. Siellä hän rukoili, että Enä-Seppä olisi joskus kristillisessä käytössä.
  • Kappelin penkit ovat Helsingin tuomiokirkon kappelin 1800-luvulta peräisin olevat penkit.
  • 1953 Keski-Helsingin Diakoniasäätiö osti Enä-Sepän kesäsiirtolaksi ja leirikeskukseksi. Säätiö omisti Enä-Sepän 50 vuotta.   
  • Keväällä 2003 Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys (OPKO) osti Enä-Sepän.